"Pohojanmaan Rapsodi"
Kirjootan täältä
Taas lähären kuin uneen
Jäin rysänpäältä
Kiinni, pakoon päässyt en
Silmäs avoin
On tuolla tavin. Et nää....
Oon Pohojanmaalta, ei tarvihe ymmärtää
Koska mää – saisi en – välittää
Tällaiset on elämää
Vaik' on aakee laakee, saisi en välittää mistään
– mistään –
Mami, sijattomaan sieluun
Pistin puukon pihalla
Olen kananlihalla
Mami, äsken sain puukon
Ja nyt mun täytyy jo se heittää pois
Mami! Yy-hy-hy-hyy
"Älä ala taas rääkyy...."
Ensi kerralla mää teherä voisin sen
– "kunpa vaan, kunpa vaan" – kuin mistään välittäisi en
Myöhään – katua aloin
Nyt oon paljain jaloin
Kalman kylmä hiki on
Hyvästi mää lähären – mun aika on
Mää täyryn vaihtaa korin kivitaloon
Mami! Yh-hy-hy-hyy
En taharo kahleisiin
Enkä tahtont' lapseks' Pohojanmaan
Aivan kuin mää näkisiin miehen sarvipään
Perkeleen, Perkeleen, tairan nähärä pirun pään
Ukkoset ja pauhut – heitit nurkkaan kauhut. IIK!
Isotalo, Isotalo,
Isotalo, Isotalo,
Isotalon Antti on – häjyluontoon –
Kun oon Pohojanmaalta, häjy tulee musta
Jos oot Pohjanmaalta, vaatii suolistusta
Perinteenne kaipais uudistusta
Saisi en – välittää– joko pääsen pois
Pe-rin-teet! "Ei – em'mää voi
päästää sua" – Päästä pois
Pe-rin-teet! "Em'mää voi päästää sua" – Päästä pois
Pe-rin-teet! "Em'mää voi päästää sua" – Päästä pois
"En voi päästää sua" – Päästä pois
"En voi päästää sua" – Päästä pois
"En, en, en, en, en, en, en –"
Äitikulta, äitikulta – äitikulta, päästä pois
PEE-ERKELE ottaa muuten hahmon ihmisen,
vie sen – luokseen –
Sää laitat mut rautoohin ja syljet mua päin
Sää laitat mut autoohin ja jätät mut näin
Oo äitee! Voitko teherä näin äitee
Sää kasvatit mut – sää kasvatit mut väärinpäin
Jos en välittääs
Kaikki haluus nii
Jos en välittääs – jos en välittääs mistään
Vaik' on aakee laakee....