Vaattojärven historiaa

Vuodesta 1856 alkaen Vaattojärvi luetaan omaksi kyläkseen. Sitä ennen se oli osa Sieppijärveä.

Neljä kantatilaa

Eri asiakirjojen ja arkistoista löydettyjen tietojen mukaan voidaan päätellä neljän kiinteän asukkaan asettuneen suunnilleen samoihin aikoihin Vaattojärvelle.

  1. Ensimmäinen kiinteä asukas Tuomaan talossa, Vaattovaaran uudistilalla, oli Abraham eli Aapo Heikinpoika Kangas, myös Vaara eli Vaattovaara (s. 1779) Kolarista.
    1. Tuomaan tilalle tuli alkujaan Kolarista uudisraivaajaksi Abraham eli Aapo Heikinpoika Kangas. Hän otti vaimokseen Nivan tilan uudisraivaajan Juho Nivan vanhimman tyttären, Brita Kristiinan (s. 1787). Heille syntyi 13 lasta. Abraham käytti sukunimenään aluksi ilmeisesti Vaaraa, sitten Vaattojärveä ja viimein Vaattovaaraa. Nivan tilan uudisraivaaja Juho Juhonpoika Niva l. Kylli (s. 1747) muutti kylään 1778 Pellosta. Hänen ja vaimonsa Margaretan (s. 1750) jälkeläisistä Salomon (s. 1778) otti vaimokseen Brita Erkintytär Kurtakon (s. 1785). Salomonin ja Britan lapsista Juho Erkki (s. 1807) muutti Venejärvelle uudisraivaajaksi ja otti sukunimekseen Nenämaan.
    2. Tuomaan talossa oli myöhemmin 70-luvulla Vaattojärven puhelinkeskus.
  2. Nivan talon ensimmäisen polven asukas oli Juho Juhonpoika Niva l. Kylli (s. 1747) Pellosta.
    1. Juhani Juhaninpoika Niva oli Pellosta Nivan talosta hän tuli uudisasukkaaksi Vaattojärvelle 1778 ja aloitti Vaattojärven eli Nivan talon. Talo oli no: 10 Sieppijärven kylässä. Tila luettiin alussa Sieppijärven kylään nimellä Vaattojärvi n:o 10. Kun Vaattojärvi vuodesta 1856 alkaen luetaan omaksi kyläkseen on talo Niva nimellä n:o 10.
    2. Salomonin ja Britan toinen poika Heikki Niva (s. 1809) jäi kotikylään ja rakensi ”Hentin” paikan. Kolmas poika Mooses Niva (s. 1815) avioitui Stiina Antintytär Kariniemen kanssa 1845 ja he saivat neljä lasta, jotka kaikki kuolivat pieninä sen ajan keuhkotauteihin. Stiina sairasti keuhkotautia ja ennen kuolemaansa hän esitti toiveen, että hänen silkkileninkinsä jätettäisiin vanhimmalle tyttärelleen.
    3. Nivan tilaa asuivat veljekset Henti ja Mooses kuolemaansa asti. Sen jälkeen Mooseksen osuus tilasta siirtyi oston kautta Antti Lassinpoika Lassilalle ja hänen vaimolleen 1869. Samoin Henti Nivan osuus siirtyi 1871 Juho Lassinpoika Nivalle ja Kaisa-Marja Hietaselle. Tämä Henti Nivan osuus meni takauksista myöhemmin Kansallis-Osake-Pankille, josta Janne Juhonpoika Niva ent. Lassila (s. 1900) osti sen takaisn 1936. Kyseinen tila oli Nivan nimen käyttöön ottaneen Lassilan suvun hallussa. Janne ja Lempi Niva myivät syyskuussa 1973 Nivan tilan (10:4) kasvattipojalleen Lenna Nivalle e. Vaattovaara ja hänen vaimolleen Liisa Nivalle os. Lantto. Näin alkuperäinen Nivan tila on taas suoraan alenevaa polvea olevalla Nivan suvun jälkeläisellä.
    4. Juhani Juhaninpojan jälkeläisiä ovat Vaattojärven Nivat ja Vaattovaarat, Venejärven Nenämaat, Holckit ja Lakkalat. Avioliittojen kautta Juhani Juhaninpojan sukua Kolarin järvissä ja myöskin Pellon puolella laajasti eri suvuissa. Myöskin Kaulirannan Nivat ovat tätä sukuhaaraa. [http://www.orajarvi.net/sukututkimus/kylli/vaattojarvi/vaattojarvi.htm] [kylli-niva.net]
  3. Heikin tilalla oli ensimmäisenä asunut Heikki Erkinpoika Vaattojärvi (s. 1752), joka tuli Pasmajärveltä. [vaattojarvi.fi]
    1. Alatalon ja Heikin tilat ovat jakojen tai ostojen jälkeen säilyneet jälkipolvien ja sukujen hallussa. [vaattojarvi.fi]
    2. Heikki Erkinpoika Vaattojärvi e. Pasmajärvi, s. 1752 Turtola, Pello, k. 12.11. 1839 Kolari, Vaattojärvi. Henric Eriksson Pasmajärvi-Vaattojärvi. Heikki perusti Vaattojärvelle uudistilan joka sai nimen Heikki Isäntänsä mukaa. [http://www.orajarvi.net/sukututkimus/jaako/tuomas_jaako/t51.htm]
  4. Neljännen kantatilan, Alatalon, ensimmäinen asukas oli Juho Filipinpoika (s. 1787) Sieppijärven Filpalta.
    1. Alatalon ja Heikin tilat ovat jakojen tai ostojen jälkeen säilyneet jälkipolvien ja sukujen hallussa.
    2. Mikko Heikinpoika syntyi Taavolan talossa Juoksengissa. Turtolan rippikirjassa 1848 Mikko Heikinpoika on kirjattu Sieppijärvellä Vaattojärven kruununtilalle No:6. Hän on avioitunut 1842 Kreeta Juhontytär Alatalon kanssa Vaattojärveltä ja on muuttanut tänne 1843.
      Kolarin rippikirjassa 1856- Vaattojärvi on oma kylänsä ja kruununtila No:8 Kylmämaa mainitaan nimellä ensi kerran. Mikko muutti Vaattojärvelle 19.4.1843 Mikko ja Gretan vuokrasivat 1844 kruunulta Vaattojärven nimisestä tilasta yhdistetyt tilat R=10 ja 11
      Tälle tilalle annettiin nimeksi Kylmämaa. 1868 he lunastivat tilan omaksi ja tästä tuli perintötila (PV). [tuoma-kauvosaari.net]
    3. Alataloa kutsuttiin 70-luvulla yleisesti Alapääksi. Nimitys tulee ilmeisesti talon sijainnista kylään nähden.

Näiden neljän uudisraivaajan suvuista, ns. kantasuvuista, ovat kylän asukkaat levinneet nykyiseen laajuuteensa.

Vanhin tila perustettiin 10.5.1769

Koska perustettiin Vaattojärven ensimmäinen tila ja mikä oli sen nimi?

  • Tila perustettiin 10.5.1769 ja se oli kylän vanhin tila. [Pauli Kylmämaa, Kylmämaat (2003)]
  • Vaattojärven ensimmäisen talon oli perustanut 1769 Sieppijärven Satalta muuttanut uudisasukas (TH II). [http://www.orajarvi.net/sukututkimus/kylli/vaattojarvi/]

Pohjakartta: https://kartta.museoverkko.fi

Vuoden 1889 jakoalueiden mittasuhteet todellisen kartan kanssa ovat suuntaa antavia.

Männistönpää

Keränen. Männistönpääntie, Vaattojärvi. Tilan nimi: Koivula. Rakennusvuosi: 1967, 112 m2. Pinta-ala: 1 ha.
Jukka Keränen s. 1934 Muhos rakennusmies. Lapset: Marjo s. 1957, Päivi s. 1960, Jari s. 1962, Juha s. 1964, Heidi s. 1969, Tomi s. 1972, Piritta s. 1977.
Jukka osti Koivulan tontin, joka on erotettu Kylmämaan tilan maista. Vuosina 1952–1965 metsätöissä työskennellyt Jukka siirtyi rakennustöihin oman talon rakentamisen myötä. Näitä töistä hän teki vuosina 1965–1984 ollen välillä seitsemän vuotta vastaavissa töissä Ruotsissa. Nykyisin musiikkia harrastava Jukka tekee polttopuut, täyttää ristikot ja marjastaa. [Pohjoismainen Kirjatuotanto]

Kylmämaa. Välimaantie, Vaattojärvi. Tilan nimi: Välimaa.

Vaattovaara. Vienolantie, Vaattojärvi. Tilan nimi: Vienola. Rakennusvuosi: 1974, 102 m2. Pinta-ala: 89 ha.
Kirsti Vaattovaara o.s. Ylävirta s. 1938 Kolari. Lapset: Unto s. 1960, Terho s. 1961.
Vienolan tila on Kirstin puolison Arvi Vaattovaaran (s. 1937 k. 1995) kotitila. Arvi teki työkseen hirsirakennuksia ja taideteoksia puusta. Kirsti hoiti karjaa jo kotona ollessaan jatkaen samaa työtä Vienolassa lasten ja kodinhoidon ohella vuoteen 1984 saakka, jolloin aloitti työt kunnallisena maatalouslomittajana. Hän teki tätä työtä 14 vuotta, vuoteen 1998 saakka. Jehovan todistajaksi 1972 kastettu Kirsti tekee käsitöitä, kuntoilee, marjastaa ja hoitaa kotipihaa. [Pohjoismainen Kirjatuotanto]

Kotiseutuhistoriaa

Lähteet

  • Kolarin seurakunnan arkisto: Syntyneiden luettelo 1858–1880: otteita |  kaikki.
  • Heikki, Elma. 1984. Telatie johtaa kylään – Syrjäkylän tarinaa eli muisteluksia vuosien varrelta. Omakustanne.
  • Jaako, Pentti (toim). 1995. Kalakentästä kylänraitille – Vaattojärven kylähistoria. LuoteisLappi/Tornion Kirjapaino.
  • Kylmämaa, Pauli. 2003. Kylmämaat sukua moneen lähtöön. Omakustanne.
  • Pohjoismainen Kirjatuotanto Oy. 2008. Kotiseutumme Kolari, Muonio, Pello. Pohjoismainen Ilmakuvakeskus Oy / Pohjoismainen Kirjatuotanto Oy
  • http://www.orajarvi.net/sukututkimus/kylli/vaattojarvi/. Päivitetty 14.06.2011. Linkki ei toimi enää 25.01.2019.
  • http://www.tuoma-kauvosaari.net. Tuoma-Kauvosaaren sukuseura ry. on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 16.12.2011. Ei ilmeisesti päivitetty kesän 2012 jälkeen.
  • Tuomas Salste, Henkilötunnus – ihmisten koodaaja. Artikkelin kirjoittamisajankohta ei selviä tekstistä. Sivua on päivitetty helmikuussa 2018.
  • Tuomas Salaste. Tietoa sukututkimuksesta.

Päivitykset

  • 17.8.2019: Kolarin kunnan kotiseutumuseo Sieppijärven kylän verkkosivun linkin uusiminen.

Created: July 3, 2018. Last updated: June 6, 2020 at 18:18 pm

Print Friendly, PDF & Email