"Nuole, nuole tikkuni" [sarjakuva englanniksi]
Tässä alkuperäinen, vielä muuttamaton versio (huom. pun).
Pieni poika seisoi hurjana tapelleen näköisenä lippalakki toisessa kädessään katsellen, kuinka ryhmä pikku-ukkoja ui sateessa poispäin. Voitonriemuisena hän tanssi molemmat kädet päänsä päällä, työntäen sitten lippalakkinsa syvälle päähänsä hän lähti astelemaan tietään. lippalakissa oli suuri A-kirjain.
Kujalta kuului meteliä ja elävää valoa. Kuja oli kapea ja sen suulla oli joitain roskapönttöjä. Poikanen lähestyi varovasti kujan päätä.
Kaksi suurta ja karvaista miestä istui nuotion ääressä. Nuotio valitti sateesta, mutta paloi kuitenkin. Pieni poika lähestyi yhä miehiä. Lähemmäksi päästyään hän kuuli heidän juopuneita juttujaan ja äänekkäitä naurunrähäköitä.
— Kahesti, kahesti, toinen jankutti.
Naurusta ei voinut tulla loppua. Paksupartainen mies tunki suuhunsa suuria lihapaloja ja köhi, kun ne tarrautuivat hänen kurkkuunsa.
— Yritettiin niin, ja toisela kerrala onnistuttiin.
Partamies oli repiä leukaperänsä nauraessaan ja yrittäessään samalla syödä maittavaa, nuotiossa käristettyä lihaansa.
— Oliko-oliko si-sielä sisälä... hän yritti änkyttää, mutta toinen keskeytti tämän ylimalkaisella kädenviittauksella.
— Kaippa sielä oli... hän nauroi mukana pystymättä jatkamaan, mutta sai sitten sanottua: — ...silloin toi-toisela kerrala, hah, hah, meinaan...
Molemmat tunkivat lihapalojan naurun lomassa suihinsa.
— Ko-ko-ko-koko seurakunta paikalla... (kupeita repivää naurua)
— Kirkosta tuli kre-krematorio, hah, hah, hornan kattila... (molemmat hihittivät henkihieverissä)
Risupartainen mies heitti kädessään olleen rasvaa tirisevän lihapalanlopun maahan ja sukelsi edessään olleeseen laukkuun.
— ...Ja näilä sais vaikka uuvven kirkon! mustapartainen mies hohotti kiskoen laukun sisältä molempiin kouriinsa tukut rahaa.
— Mitä perkelettä? hänen kaverinsa vakavoitui. Hän heitti oman lihanpalansa maahan ja syöksyi puolittain tulen, puolittain partakaverinsa ylitse kaataen tämän selälleen rahojen levitessä mahalle. Suuren ruhon jyllätessä ylitse partamies kiroili seonneen kaverinsa alimpaan helvettiin. Parta tutisten hän alkoi kerätä seteleitään takaisin laukkuun sateelta turvaan.
— Mitä h... hän aloitti kääntyen kaverinsa puoleen.
Hänen kaverinsa oli syksynyt pienen pojan kimppuun ja ennen kuin poikanen oli kunnolla ehtinyt kääntyä ympäri paetakseen, suuret kourat olivat puristuneet hänen ympärilleen estäen paon.
Pikku pojalta putosi lippalakki, mutta partamies ehti nähdä sen.
— Aarchak!? mies huudahti osoittaen maassa makaavaa A-lippistä. — Mullaki oli tommonen!
— Joku tulee... partamiehen kaveri keskeytti peloissaan. Hän irroitti otteensa pojasta. — Rahat! Nopeasti! Tänne tulee enemmänki väkeä!
Pikku poika juoki pakoon.
— Minun Aarchak-lippis! mustapartainen mies kiljuu.
— Unohta se! Nyt mentiin!