Vaattojärven kylähistoria 1

1. ASUTUS JA ASUMINEN

Pauli Kylmämaa

Liite 2.

Liite 2.

 

Pohjakartta: https://kartta.museoverkko.fi

Vuoden 1889 jakoalueiden mittasuhteet todellisen kartan kanssa ovat suuntaa antavia.

1.1. Kantatilat alkavat syntyä 1700-luvulla

Ensin käsitellään kantatilojen vaiheet (liite 2). Seuraavaksi vuorossa ovat valtion eli kruunun torpat, sitten asutustilat, rintamamiestilat ja mäkituvat. Tiloilla voi olla myös erilaisia nimikkeitä kuten perintötila, viljelystila tai jokin muu, niistä mainitaan käsittelyn yhteydessä.

Kylmämaa 8 – Vaattojärven vanhin tila

Tila on perustettu 10.5.1769 uudistilana nimellä Vaattojärvi 19 Sieppijärven henkikirjoituskylässä. Tila on saanut heti alkuun 35 vuoden verovapauden. Verolle tila on määrätty 1804 ja sen väliaikaiseksi manttaaliksi on tullut 1/32, jolloin se muuttui kruunun tilaksi. Eri vaiheissa tilalla on ollut eri nimiä ja numeroita mm. joissakin asiakirjoissa numero olisi 6, mutta vielä vuonna 1830 ja 1845 se oli Vaattojärvi Sieppijärven kylässä.

Sisäkuva Aukusti Kylmämaan pirtistä vuodelta 1941. 

Sisäkuva Aukusti Kylmämaan pirtistä vuodelta 1941.

Isojako alkoi 1841 ja päättyi 1844, jolloin tilan mattaaliksi merkittiin 1/8, eli sen vero lopullisesti määrättiin. Sieppijärven alaisuuteen tila kuului ainakin vuoteen 1865 saakka. Perintötilaksi kruununtila muuttui 1868, kun oli maksettu ylimääräinen 3 vuoden vero ja tila oli kaikin puolin kunnossa.

Isojaon aikana omistajia ovat olleet ainakin lesket Kreeta Ollintytär Alatalo s. Kaasko ja Ella Erkintytär Vaattojärvi s. Kurtakko ja heidän jälkeensä mm. Kreeta Erkintytär Kaasko. Uskottuna miehenä isojaossa oli mm. Heikki Heikinpoika Jaako. Isojakolitteran mukaan tilasta muodostettiin kaksi tilaa eli Kylmämaa Rno 8 ja Liikamaa Rno 6.

On hämärän peitossa kuka tilan alunperin perusti, koska silloiset tilojen numerot 6, 11 ja 12 kuuluivat tai ovat olleet samojen yllä mainittujen omistajien hallussa. On mahdollista, että perustaja oli Heikki Laurinpoika (1750-1791), joka oli naimisissa Kaisi Heikintytär Pääkön (1754-1812) kanssa. Vaattojärvellä he asuivat 10 vuotta. He muuttivat takaisin Sieppijärvelle Pääkölle, jonka ottivat myös sukunimekseen (Pasman sukukirja).

Osa tilasta no 6 on merkitty myös Pasmajärveltä tulleelle Heikki Erkinpojalle (1752-1839). Sama mies oli Heikin tilan Rno 9 perustaja. Hänen poikansa Mooseksen vaimo oli yllämainittu Ella Erkintytär Kurtakko l. Vaattojärvi.

Varmimmat tiedot ovat asiakirjoista vuoden 1844 isojaon ajoilta. Tilan omistaja oli Mikko Heikinpoika (s. 1820). Hän oli tullut Kaulirannan Ylipäästä ja oli vihitty Kreeta Juhantytär Alatalon kanssa (s. 1817). Heille syntyi seitsemän lasta, joista vanhin Iisak (s. 1843) haki kruununtorpan kylän laidalle Lehtoon. Siitä tuli aikanaan Lehto Rno 30.

Toinen veli Kalle Arvid haki kruununtorpan Männistöön ja kolmas Pekka (s. 1855) muutti Jauhojärveen ja otti sen sukunimekseen. Eeva Johanna Mikontytär (s. 1847), vihittiin jauhojärveläiseen Tuomas Raappanaan, joka tuli kotivävyksi Kylmämaalle ja otti sen sukunimekseen. Sitten tila jakautui Eeva Johannan ja Tuomaksen kahden pojan Aukusti ja Arvid Kylmämaan kesken. Arvid jäi kotitaloon ja Aukusti rakensi talonsa samalle tilalle, nimeksi tuli Mäkimikko.

Johan Aukusti Kylmämaa (asioitsija) 1872-1942. Toisen vaimonsa Tildan kanssa. Kuva vuodelta 1938. Paikka liskon ja Loisan tupa, jossa silloin asuivat Virtaset. Taustalla kivimuuri.

Johan Aukusti Kylmämaa (asioitsija) 1872-1942. Toisen vaimonsa Tildan kanssa. Kuva vuodelta 1938. Paikka liskon ja Loisan tupa, jossa silloin asuivat Virtaset. Taustalla kivimuuri.

Arvidin ja hänen vaimonsa Elisen lapsien kesken Kylmämaan tila jakautui seuraavasti: Kylmämaa Rno 8:9 Väinö ja Senja Kylmämaalle. Peltola no 8:8 Uuno ja Hellin Kylmämaalle. Keskitalo no 8:10 Oskari Kylmämaalle (Mikon Oskari), joka jätti tilan sisarensa Eevan pojalle Pentti Nissiselle. Nissinen 8:11, Eeva ja Ari Nissiselle. Käpylä 8:12 Kalle Arvid Kylmämaalle (Mikon Kalle) ja edelleen Kari Kylmämaalle, jolta tilan osti Hannu Niva (Hentin Hannu) pojalleen Aarnolle ja tämän vaimolle Helleville (Pellikka). Mäkimikon perusti siis Aukusti, joka oli naimisissa Hanna Kylmämaan kanssa. Hänen toinen vaimonsa oli Matilda (Kortelainen). Aukusti myi tilansa pojalleen Aukustille (pikku-Aukku), joka puolestaan möi osan veljelleen Laurille, osan taas äitipuolelleen Matildalle. Lauri myi myöhemmin osansa: Måtildalle. Sitten Pikku-Aukku myi lopunkin tilastaan Matildalle ja muutti asutusalueelle nykyisen Tauno Hietasen paikkaan. Sieltä hän muutti myöhemmin Kemiin. Matilda myi tilan pojalleen Vieno Kortelaiselle ja tämän vaimolle Ailille joskus 1940-luvulla. Kortelaliset myivät tilastaan Aune ja Oskan Heikille määräalan, jonka nimeksi merkittiin Rajala No 8:5 ja Vappu ja Leevi Hirvasniemelle loput, siitä tilasta tuli Kylmälä no 8:4. Tällä kaupalla tila siirtyi pois Kylmämaan suvulta. Vuonna 1975 Eini ja Pentti Pellikka ostivat tontin Rajalan tilasta ja nimeksi merkittiin Kuusikko no 8:13. Rajalan numeroksi muuttui 8:14. Tilasta erotettu seuraavat tontit: Suopursu 8:18 Alli Heikki, Rentola 8:19 Hilkka Pyykönen, Pajula 8:20 Martti Heikki, Haapala 8:21 Arvi Heikki, Törmälä 8:22 Matti Heikki, Vaattojoki 8:23 Reino Heikki ja Rajala 8:24 Eini Pellikka. Edellä olevassa on tietolähteenä ollut paljolti Mikon Väinö ja vasta 1940-luvulta lähtien Mäkimikon tilan vaiheista on asiakirjoja. Mäkimikon tilan numero oli Kylmämaan tilasta erotettaessa 8:3 ja päätilan 8:2.

Liikamaa 6

Kylmämaan tila on jäänyt Kreeta Alatalon jälkeläisille. Hänen vanhin poikansa Juho Aapo Juhanpoika Alatalo (s. 1816) oli vihitty Eeva Pekantytär Kallon kanssa. Heidän nimiinsä on merkitty isojaossa Kylmämaasta erotettu Liikamaan tila Rno 6. Merkintä tästä on ainakin vuoden 1868 asiakirjoissa.

Juho Alatalon ja hänen jälkipolviensa aikana tila oli kiinnitettynä eri puutavarayhtiöille. Vuonna 1889 tila siirtyi ruotsalaiselle Bergborn-Svanberg yhtiölle 1 300 kruunun velasta 6 % vuosikorolla. Sen jälkeen puutavarayhtiöt alkoivat myydä omistamistaan tiluksista ns. kotitiloja. Arvid Heikinpoika Vaattovaara (1872-1929) oli vihitty 1890 Eriika Mooseksentytär Nivan (1866-1923) kanssa. He asuivat omalla perintömaallaan. Heille syntyi 3 poikaa ja 2 tytärtä. Arvid osti vuonna 1922 Liikamaan tilasta Kolarin puutavarayhtiöiltä maata 71 ha 20.000 mk:n hinnasta.

Tila jakautui Eriikan kuoleman jälkeen kahtia, toinen puoli lasten osiin ja Arvidin kuoleman jälkeen koko tila jäi perikuntaan. Sen jälkeen tila on eri vaiheitten jälkeen huudatettu Iisakki Ap. Vaattovaaran (1894-1968) ja hänen vaimonsa Fanny Marian (1900-1942) nimiin ja tilasta tuli Harju Rno 6:1.

Harju 6:1 Fannyn kuoleman jälkeen on hänen osuutensa perinyt kahdeksan lasta, joista suurin osa on luovuttanut kauppakirjalla osuutensa kahdelle veljelleen, Paavo Akselille ja hänen vaimolleen Esterilie (s. 1925) sekä Pertti Samulille ja hänen vaimolleen Pirkko Helenalle. Heillä ovat lainhuudatukset v:lta 1946.

Liikamaa 6:15 tuli Paavon ja Esterin tilan nimeksi. Harju 6:13 Pertin ja Pirkon tilaksi. Tästä tilasta on myyty ja erotettu tonttimaita seuraavasti:

Tieva 6:8 omistaja Eeva Vaattovaara s. Alatalo ja hänen miehensä Matti Vaattovaara ostivat Aleksi Arvidinpoika Vaattovaaran tyttären Emmin ja hänen miehensä Iisakin perintöosuuden 200.000 mk:n hinnasta, lainhuuto v:lta 1963. Jysky 6:14 Kustaa Jysky ja hänen vaimonsa Edla ostivat tontin Paavolta ja Esteriitä vuonna 1960. Siihen saakka he olivat vain asuneet paikalla. Kustaa ja hänen toinen vaimonsa Annikki myivät 1962 paikan Lauri ja Elvi Vaattovaaralle. He puolestaan myivät Orvo ja Eija Liikamaalle (Alatalo) 1969. Edelleen on kauppakirja v:lta 1990, jolla Eija ja Orvo myivät paikan Seppo ja Heli Mellajärvelle.

Mäntylä 6:16. Pertti ja Pirkko ovat myyneet tontin Pirkon kyläkaupalle, omistajina Pirkko-Liisa Niva ja Ahto Järvirova, kauppakirja v:lta 1988. Tontti on vuosikymmeniä sitten myyty Tornionlaakson Osuusliikkeelle. Koska kauppakirjat alunperinkin ovat olleet epämääräiset, on kauppakirja selvyyden vuoksi tehty uudelleen.

Kaltio 6:9 tilan omistavat Elma (s. Vaattovaara) ja Kauko Heikin perikunta.

Kulmala 6:12 vuokrasopimus on v:lta 1972 Pertiltä ja Pirkolta Unto ja Terttu Mörsärille. Kauppakirja v:lta 1985, tila on lohkottu 1986.

Liikamaa 6:2 muodostui siinä vaiheessa, kun tila erotettiin Harju 6:1:stä. Omistajana oli noihin aikoihin Tornion Puu Oy. Yhtiölle tila oli joutunut pakkohuutokauppojen kautta. Myöhemmin siitä on tullut Kemi Oy:n omaisuutta ja on nyt valtionmaata, kun Kemi Oy on valtiollistettu. Metsähallituksesta on ilmoitettu, että kaikki paikkakunnalla olevat valtionmaat kuuluvat numerolle 11:1, joka ei kuitenkaan ole sama kuin Alatalon tila. Pahkavuoma 6:3 Tauno Pasma osti tilan Tornion Puu Oy:ltä ja myi edelleen vuonna 1966 Kauno Nivalle.

Tiiraselkä 6:4 tilan ostivat Tauno Pasmaja Lauri Vaattovaara. Tilan ostivat Kauno Niva ja Eino Järvirova. Tila on heidän perillisillään.

Juho ja Tyyne Heikin perhe. Takana vasem. Kalevi, Nanni, Elvi ja Elli. Edessä vasem. Kauko Kauno, Juho sylissään Knuuti, Kosti, Tyyne sylissä Kunnari. Kuva vuodelta 1938.

Juho ja Tyyne Heikin perhe. Takana vasem. Kalevi, Nanni, Elvi ja Elli. Edessä vasem. Kauko Kauno, Juho sylissään Knuuti, Kosti, Tyyne sylissä Kunnari. Kuva vuodelta 1938.

Heikki 9

Tila on perustettu uudistilaksi 1782 ja määrätty verolle vapaavuosien jälkeen 1807. Vuoden 1830 ja 1845 maakirjassa tila on ollut Vaattojärvi 11 Sieppijärven henkikirjoituskylässä. Vuonna 1810 on tllalla ollut sama omistaja kuin Kylmämaallakin. Vuodesta 1840 lähtien tilan nimenä on ollut Heikki no 11. Isonjaon jälkeen siitä tuli 1/8 manttaalin tila. Perintötilaksi se lunastettiin 20.3.1875.

Omistaja oli Kreeta Ollintytär Kaasko l. Alatalo. Ensimmäisiä asukkaita oli Pasman sukukirjan mukaan Heikki Erkinpoika Viik l. Vaattojärvi (1752-1839) Pasmajärveltä. Hänet oli vihitty pellolaisen Kristiina Erkintytär Välimaan (1747-1830) kanssa.

Lapset: 1) Margareetta (1780-1868) vihitty Juho Heikki Rovan (Heikki) kanssa (1786-1862). Heillä oli kaksi lasta Helena ja Salomon. 2) Mooses Heikinpoika Vaattojärvi (1783-1830) oli vihitty Ella Helena Alatalon (Kurtakko) kanssa (1778-1842). Parilla ei ollut omia lapsia. Kasvattina heillä oli sisaren Britan tytär Eeva Pekantytär Kaartinen. 3) Brita (1787- kuolinajasta ei ole tietoa) oli vihitty Pekka Antinpoika Kaartisen (1772-1834) kanssa. Heidän lapsensa olivat Heikki, Pekka, Eeva-Helena, Katariina ja Maria.

Isä Heikki Viik l. Vaattojärvi luovutti tilan vaimonsa kuoleman jälkeen pojalleen Moosekselle syytingistä. Mooseksen kuoleman jälkeen tila jäi leskelle Ella-Helenalle, joka kuoli Iapsettornana 1842. Heidän kasvattityttärensä oli vihitty jo 1840 Salomon Heikinpoika Kankaan (1815-1892) kanssa. Salomon oli Pasmajärveltä. He olivat valvomassa Ella-Helenan kuolinpesää. Tämän jälkeen tila tuli vävyn talokas Juho Heikki Rovan l. Jussin ja hänen vaimonsa Margaretan haltuun (Mooseksen sisar). Tiedossa ei ole onko pari asunut aikaisemmin Sieppijärvellä vaiko aina tällä tilalla. Heille syntyi kaksi lasta Helena (1813-1883), ensimmäisestä avioliitosta ei merkintöjä. Toinen avioliitto Nils Abrahamsson Nikumaan (1810-1888) kanssa, ei lapsia.

Salomon Juhonpoika (1817-1865) oli vihitty Loviisa Simontytär Vuopion (1818-1898) kanssa. Heillä oli lapsia, joista Brita Greta Salomonintytär Heikki (s. 1849) oli vihitty Fredrik Aaponpoika Pasman (s. 1848) kanssa. Nämä ovat muuttaneet Kittilään. Eeva Salomonintytär (k. 1898) vihitty seppä Iisak Heikinpoika Nivan (1848-1913) kanssa. Salomonin kuoleman jälkeen tila jäi leskelle tyttärineen. Syytinkikirja on vuodelta 1869, jossa leski Loviisa on tehnyt luovutuspaperin tilasta vävylleen Britan miehelle Fredrik Pasmalle (liite 3).

Uusi tarjous tehtiin sukulaismiehelle Salomon Heikinpoika Kankaalle jo samana vuonna. Tilaan haettiin kiinnekirja sekä lainvahvistus 5.4.1878.

Salomon Kangas (1844-1900) siirtyi vaimonsa Kaisa-Sofian (1833-1913) kanssa Pasmajärveltä tilalle. Heille syntyi lapsia, joista vain Abiel (1871-) jäi elämään. Tiedossa ei ole, tuliko Salomonin veli samanaikaisesti ja oliko heillä tilalla jakoa.

Mooses Salomoninpoika (1847-1915) on vihitty Brita Maunun kanssa ja he asuivat Ranta-Heikkiä.

Salomon Salomoninpoika asui Mäki-Heikkiä ja tila on edelleen suvun hallussa. Vuonna 1929 myi Abiel Salomoninpoika Heikki tilan 30.000,- hinnasta syytinkiä vastaan neljälle pojalleen Juho, Ville, Oskari ja Kalle Heikille. Pojat ovat hakeneet samana vuonna lainhuudatuksen. Siitä on pöytäkirja vuodelta 1929. Tila jaettiin 1963 poikien kesken. Ensin koko tilasta lohkottiin Hautuumaa 9:1 Kolarin seurakunnalle ja sen jälkeen jaettiin veljesten kesken:

Ranta-Heikki 9:2 Juho ja Tyyne (Kangas) Heikille. Sen jälkeen tila on tullut Knut ja Helmi (Vaattovaara) Heikille ja Knuutin kuoleman jälkeen Helmilie ja lapsille. Tilasta erotettiin määräala Elma Heikille (Vaattovaara) Ketola 9:8. Rantaheikin tilan numeroksi tuli 9:9.

Nurmela 9:4 Kalle ja Aino (Luttunen) Heikki. 1964 tila jäi Aino Heikille ja 1978 Impi (Heikki) ja Tauno Mellajärvelle.

Mäki-Heikki 9:5 Oskari ja Aune (Pasma) Heikille. Tilasta on erotettu 1986 tontti Sari Pellikka-Kylmämaalle ja Jarmo Kylmämaalle, Harju no 9:12, Mäki-Heikin tilan numeroksi tuli 9:13.

Törmä 9:22 Nante ja Reino Heikkijakoivat 1991 Mäki-Heikin tilan, jonka numero on 9:23. Villelä 9:3 Iisak Vilhelm Heikki.

Rantala 9:6 vuonna 1981 Vilielän tilasta erotettu määräala Kalervo ja Ulla (Vaattovaara) Rantalalle. Villelän numeroksi tuli 9:7 Tupala 9:10 Vilielän tilasta 1981 erotettu määräala Pauli Heikille Vilielän numeroksi tuli nyt 9:11. Mikonranta 9:14, Vilielän tilasta 1983 erotettu määräala Anne ja Urpo Pullille. Ei ole tiedossa, minkä vuoksi Rantalan 9:6 numero muuttui tässä vaiheessa 9:15 ja Vilielän numeroksi tuli 9:16. Haapala 9:17 Villelän tilasta 1987 erotettu määräala Tauno Heikin pojalle Anssi Vaattovaaralle Villelästä 9:18.

Mäkelä 9:18 Vilielän tilasta 1991 erotettu määräala Kirsti Järvivaran (Heikki) tyttärelle Satulle sekä samalla kertaa Hautamukka 9:20 Kalervo Rantalalle. Vilielän numeroksi tuli nyt 9:21. Mainittakoon vielä, että Kalervo Rantala on omistanut koko Villelän tilan vuodesta 1982 asti. Edellä olevasta selviää, että yli 200-vuotiasta Heikin tilaa ei enää sillä nimellä ole. Sen tilalle on tullut Mäki-Heikki. Päätilan numero 9 on säilynyt.

Alatalo 11

Alatalo (ennen Sieppijärvi 12) on perustettu uudistilaksi 1782. Se on ollut verovapaana vuoteen 1807 saakka eli 25 vuotta. Kruununtilaksi se tuli 1807, jolloin se sai väliaikaisen manttaaliluvun 1/16. Tila on ollut vielä vuoden 1830 maakirjassa Vaattojärvi 12 Sieppijärven kylässä.

Isojako päättyi 10.5.1844, jolloin lopulliseksi manttaaliksi merkittiin 118. Perintötilaksi tila lunastettiin 31.8.1866 Olli Juhanpoika Vaattojärven nimiin. Vuoden 1810 maakirjassa ei ole mainintaa tilasta, sen sijaan v. 1840 talo mainitaan Alatalo 12:na. Tilan mahdollinen perustaja on ollut 1782 Pasmajärveltä tullut aviopari Erkki Tuomaanpoika (s. 1736) ja vaimo Briitta (s.1728). Näiden pojat ovat Heikki Erkinpoika (s.1752) ja Erkki (s.1756). Heille on myönnetty verovapaus aluksi 8 vuoden ajaksi.

Erkki muutti vaimoineen v. 1791 mahdollisesti Norjaan (Pasman sukuk. sivu 9). Heikki Erkinpoika Vaattojärvi (k. 1839) oli vihitty 1778 Kristiina Erkintytär Välimaan (s. 1747 Pellossa k. 1830 Vaattojärvellä) kanssa. He jatkoivat raivaamista uudistilalla ja heistä tuli Heikin uudistilan perustajat.

Heikki Erkinpoika on merkitty myös kymmenysluetteloon Vaattojärvi no 6 kohdalla 1/32 mtl. Maakirjassa on merkintä vuodelta 1820, jonka mukaan no 6, 1/32 kuuluisi numeroihin 11-12. Mukana myös selvitys verovapaudesta vuosilta 1804-1858. Henkikirja samalta ajalta Mooses Heikinpojan, 1/16 mtl.

Näille samoille tilan numeroille tulee mukaan sellaisia nimiä, kuin Juho Mikonpoika Vaattojärvi (1747-1789), vihitty 1777 Margareta Heikintytär Lampan eli Mäkitalon kanssa (1753-1822). Parille syntyi vain yksi poika. Margareta meni uudelleen naimisiin pasmajärveläisen Juho Ollinpojan (s. 1770) kanssa, hekin ovat asuneet kyseessä olevilIa tiloilla.

Sitten omistajaksi tuli Heikki Juhanpoika (1777-1829), vihitty Kaisa Mikontytär Vänkön (1783-1829) kanssa. Heille syntyi 2 poikaa, joista nuoremmasta Salomonista (1815-1892) tuli yksi nykyisen Heikintilan kantaisistä.

Samoilta ajoilta on Vaattojärven Alatalon suvun kantaisät lähtöisin. Mm. Juho Filpanpoika Vaattojärvi l. Alatalo (1787-1833) oli vihitty Greta Ollintyttären (s. 1790) kanssa, heidän nimensä esiintyvät Vaattojärven kruununtila 12:n yhteydessä. Heille syntyi kahdeksan lasta, vanhin Juho Aapo (s.1816), sittemmin Liikamaa, tytär Greta (s.1817), sittemmin Kylmämaa, Olli (s. 1821) Alatalo ja Filppa (s. 1828) eli Filppa-äijä. Merkintä Juho Filpanpoika no 12 vapaakirja verosta vuosilta 1782-1803.

Alatalon isännäksi tuli Olli Juhanpoika Alatalo (1821), vihitty Greta Pekantyttären (1823-1896) kanssa. Heille tuli kolme lasta, vanhin Eeva-Kaisa (s. 1858) myöh. Liikamaa Vaattojärvi. Pekka (s. 1862), vihitty 1883 Kaisa-Marja Lassilan kanssa. Pekasta tuli perinnön kautta Alatalon isäntä. Se on merkitty maarekisteriin 1869: Alatalo 118 osaa perintömaa no 11 Vaattojärvellä. Tila oli Pekan isoisän kuolinvuonna 1833 vielä kruununtila. Pekan ja Kaisa-Marjan lapsista vain kolmelle tuli jälkipolvea, muut ovat kuolleet nuorina ja naimattomina. Vanhin eloonjäänyt Hilja (1888-1967) vihittiin 1. avioliittoon Yrjö Kylmämaan kanssa, heille syntyi viisi lasta. Yrjön kuoleman jälkeen Hilja avioitui Tuure Kallojärven kanssa. Tästä avioliitosta on kaksi tytärtä, molemmilla on jälkikasvua.

Alatalon tila jakautui veljien Olli Juhanpojan ja Filppa Juhanpojan kesken. Ollin tila on edelleen Pekan lasten hallussa. Tila lohottiin 1933 osiin 11:1-11:5. Tilukset mitattiin uudelleen 1936, rajankäynti ja aukaisu oli 1938-39. Siitä karttalehti osoittaa seuraavat omistajat: Ylitalo No 11:1. Tilalla asui ensin Jooseppi Pällinen ja Elina, os.Alatalo. Vuonna 1939 tila oli V.F. Alangon hallussa, joka piti myös talossa kauppaa. Sodan aikana tila joutui kaupan kautta Juho ja Ida Hentun haltuun. Siitä ei löydy kauppakirjoja, eikä sitä liene merkitty lainkaan maarekisteriin. Hentut myivät tilan 1946 Erkki Liikamaalle, jolle annettiin lainhuudatus 1948. Osmo Liikamaa on ostanut tilan veljeltään 1956, jolta vuodelta on lainhuudatus.

Tilalta annettu kauppakirjalla tontteja lapsille, niitä ei kuitenkaan ole erotettu eikä siis merkitty maarekisteriin.

Alatalo no 11:3 kantatila. Tauno Alatalo osti vuonna 1946 tilan Turtolan Säästöpankilta, jolle se oli niin kuin monet muutkin tilat joutunut pakkohuutokauppojen, kiinnitysten tai muiden syiden takia. Heikki ja Seija (os. Alatalo) Koivuniemi ostivat tilan muilta periliisiitä 1980. Koivuniemet ja Kalervo Rantala tekivät 1991 kaupat määräalasta. Kalervon tilan nimeksi merkittiin Kallantörmä 11:15 ja Alatalon numeroksi muuttui 11:16.

Keskitalo 11:2. Myöskin tämä tila on ollut Turtolan Säästöpankin hallussa. Vuonna 1947 tilan ostivat Hilja (Alatalo) ja Tuure Kallojärvi. Tila lohottu myöhemmin Martti ja Elina (Kallojärvi) Rantapelkosen ja Antti ja Kaarina (Kallojärvi) Ståhlen kesken. Keskitalon uudeksi numeroksi merkittiin 11:9 ja Haaviston numeroksi 11:8. Haavisto on Ståhlen perikunnan hallussa. Tilalla on useita kesäasuntoja, joita ei ole erotettu.

Saarioja 11:4 on Alatalon tilasta 1933 lohottu tila, joka on edelleen perikunnan hallussa. Omistajina Alatalon suvun perikuntia.

Rantatalo 11:5 on Alatalon tilasta lohottu tila. Vuonna 1939 sen omisti Eino Niininen ja 1947 sen osti Iisakki Niva. Tila lohottiin 1976 Iisakin kolmelle pojalle. Muodostettiin tilat:

Rantatalo 11:11 Veli Hannu Nivalle, jolta tila on jäänyt pojalle Aarno Nivalle. Rantatalon tilasta tehtiin Kiviharju 11:10 Eino ja Sinikka (Piiroinen) Nivan nimiin. Tilasta on myyty kesämökkitontti Pasmajokivarresta Pasi ja Eila (Koskenniemi) Hietaselle.

Onnela 11:13, jolloin Kiviharjun uudeksi numeroksi tuli 11:14. Kotikumpu 11:12 kolmas Rantatalosta lohottu tila tuli Aapinja Hellin (Seppälä) nimiin. Tilalla asui vuokrasopimuksella Aapin poika Iisakki, jonka kuoleman jälkeen tilaa hallitsee edelleen vuokrasopimuksella vaimo Johanna (Möykkynen) Niva.

Perälä 11:6 Tilalla asuivat ennen sotia Iisakki ja Jenny Löpare Alatalon tilan torppareina. Heillä ei ollut tilan omistusoikeuteen tarvittavia papereita ja siksi tila 1938 muodollisesti erotettiin Tuure Kallojärven niriin. Tosiasialliset omistajat olivat kuitenkin Löparet. Kauko ja Toini Satta ostivat tilan 1959. Tilalla ei asuta, omistajat ovat muuttaneet Ruotsiin. Tilalle on erotettu isossajaossa alue yhteiseksi venevalkamaksi. Alatalon pihapiiri, liite 4.

Männistö 5

Palataan vielä ajassa taaksepäin Alatalon kantatilalle. Filppa Juhonpoika oli vihitty 1854 Anna Henrikintytär Jussin kanssa. Heillä oli ainakin kolme lasta, Oskari, Iisakki Vilhelm ja Kristiina. Siltä ajalta on lakihuuto Oskari Filpanpoika Männistölle, joka oli saanut tilan veljeltään lisakilta 9.11.1898. Nämä osat ovat jääneet Kristiinalie (1860-1942). Hänellä oli kaksi lasta, Elise ja Yrjö. Perintötila Männistö No 5 on merkitty maarekisteriin 1844 Filppa Juhonpoika Alatalolle. Tilaan on liitetty 1895 Alatalon tilasta no 11 asuntotontiksi n. 2-3 ha:n alue, Tila lohkottiin 1937, jolloin muodostettiin tilat Peltola Rno 5:2 Elise Välimaan perikunrtalle, sekä Männistö 5:1 Yrjö Männistön pojille Timolle ja Oivalle ,jotka olivat saaneet kaupan kautta Yrjön osuuden jo 1936.

Oivan ja Timon kesken lohkottiin Männistö 5:1 v. 1988, jolloin muodostettiin uudet tilat Uusi Männistö Rno 5:3 Timolle ja Männistö 5:4 Oivalle. Isojaosta peräisin oleva kartta kertoo, että tilan osakkaille erotettiin järven rantaan vievä tiemaa sekä venevalkama kooltaan 20 x 20 m. Venevalkama sijaitsee nykyisen rantapaviljongin vieressä.

Vaattovaara 7

Merkitty vuonna 1844 isojakoluetteloon kruunun uudistilaksi 1/8 manttaalin kokoisena. Sille myönnettiin täysi verovapaus vuoteen 1859 ja sen jälkeen puoleen siitä vuoteen 1863. Imisionikirje on vuodelta 1847. Vuoden 1845 maakirjassa tila esiintyy nimellä Sieppijärvi no 22. Perinnöksi tila on lunastettu 1871.

Ensimmäinen omistaja oli Aapo Heikinpoika Kangas (s. 1779 Kolarissa, k. 1848 Vaattojärvellä). Hänet oli vihitty Brita Kristiina Johontytär Nivan (1787-1857) kanssa. Heillä oli 13 lasta. Lapsista toiseksi vanhin Tuomas (1812-1888), jäi kotikylään ja sai tilan haltuunsa vanhempiensa jälkeen. Tuomas oli aviossa Maria Johanna Jokijalan (1818-1894) kanssa, heillä oli viisi lasta, joista vanhin Fredrik Vilhelm asui tilalla mäkitupalaisena.

Neljänneksi syntynyt Heikki Tuomaanpoika sai kotitilan haltuun 1877 ostamalla sen 2 600 mk:n hinnasta. Heikki (1850-1931), oli aviossa Helena Iisakintytär Iivarin (1848-1903) kanssa, heillä oli viisi poikaaja kaksi tytärtä.

Heikin lapsista vanhin Arvid jäi asumaan kotinsa läheisyyteen, samoin Kalle Henrik (Henne). Edvard haki itselleen Järvelän kruununtorpan.

Toiseksi syntynyt Juho Immanuel (Tuohmaan-Janne) Heikinpoika s. 1874 sai haltuunsa Tuomaan tilan.

Karttalehti osoittaa tehdyn lohkomisenjälkeen tilanjakautuneen seuraavasti:

Tuomas 7:1 Janneo tytär Maria Hildur oli II avioliitossa Huugo Akselinpoika Liikamaan kanssa, heidän jälkeensä tila tuli heidän pojalleen Juhanilie ja hänen vaimolleen Eilalle.

Tuohmaan talon kartano ennen hävitystä. Mallin tehnyt Elma Heikki vuonna 1994.

Tuohmaan talon kartano ennen hävitystä. Mallin tehnyt Elma Heikki vuonna 1994. Etualalla riihi, siitä vasemmalla aitta, sen jälkeen talli-, puoti- ja liiterirakennus, päässä kellari. Takana keskellä pirttirakennus, oikealla saunakaivo ja sauna. Keskellä navettakaivo, navetta ja sen jatkeena karjalato. Takana käymälä. Riihi, aitta ja sauna ovat mallissa liian lähellä pihaa.

Vaattovaara 7:2 Kalle Jannenpoikaja Tyyne (Niva) Vaattovaaralle. Sen jälkeen tila on ollut puoleksi Raila (Vaattovaara) ja Esa Satalla sekä Sakari (Sakke) Vaattovaaralla.

Välitalo 7:3 Kalle Henrikille (Henne). Kaupan kautta tila siirtyi vuonna 1965 Pentti ja Elli-Maija Piiroselle. Vuonna 1970 on erotettu määräala Hennen perikunnalle, Välivuoma 7:8 ja Välitalosta muodostettiin nykyinen 7:9.

Tieva 7:4 tuli Eeva Alatai olle, joka oli Amanda Heikintyttären osa.

Pajula 7:5 tuli Iivarin perikunnalle.

Ranta 7:6 Viljo ja Elsa (Niva) Vaattovaaralle, heidänjälkeensä tila on perikunnalla.

Nurkkala 7:7 tuli Kaisi Vaattovaaralle (Niva), myöhemmin pojalle Erkki Vaattovaaralle ja edelleen Erkin veljenpojalle Jukka Vaattovaaralle. Tilasta on erotettu Jukan veljelle Kai Vaattovaaralle määräala, Rinnekumpu 7:10. Nurkkalan nykyinen no on 7:11. Palovakuutus vuodelta 1929, liite 5.

Yhteiset alueet

Tilan alueelta on isonjaon aikana erotettu Vaattovaaran ja Liikamaan tiloille yhteinen soramonttu n. 0.5 ha Rannan talon kohdalle. Siitä lähtee yhteinen tiealue järven rantaan, jonne on erotettu tiloille yhteinen venevalkama. 1965 päättyneessä lohkomisessa erotettiin tilan omistajien yhteiseen käyttöön uusi venevalkama, joka sijaitsee lähellä järven pohjoispäätä. Lisäksi erotettiin Riekkovuoman palstalle yhteinen tiemaa ja savenottopaikka ja Kutujärven tievoihin soranottopaikka.

Niva 10

Tila on perustettu uudistilaksi 1778, saanut vapaakirjan 1786, jolloin se tuli itsenäiseksi tilaksi. Sille myönnettiin 35 vuoden verovapaus ajan käytännön mukaisesti. Tila määrättiin verolle 1821, jolloin väliaikaiseksi manttaaliksi merkittiin 7/96. Isojako on saatuloppuun 15.5.1844, jolloin tilan lopulliseksi manttaaliksi on merkitty 1/6. Perintö tilaksi tila on lunastettu 20.11.1867. Verovapaus oli täydellisenä vuoteen 1852 ja puolittainen vuoteen 1857 ja syyksi on ilmoitettu keskeneräinen tila.

Nivan pirtissä 1930-luvun alussa otettu kuva, jossa Juho Niva (1869-1936) ja Kaisa-Marja (1876-1939).

Nivan pirtissä 1930-luvun alussa otettu kuva, jossa Juho Niva (1869-1936) ja Kaisa-Marja (1876-1939).

Tila oli alussa Sieppijärven henkikirjoituskylän alainen nimellä Vaattojärvi 10. Ensimmäisiä asukkaita oli Juho Juhonpoika Niva l.Kylli (s. Pellossa 1747 k. 1813 Vaattojärvellä). Hänet oli vihitty Margareta Johontytär Antin (1750-1846) kanssa. Heillä oli useampia lapsia. Poika Salomon Juhonpoika Niva (1778-1855) oli vihitty 1807 Brita Erkintytär Kurtakon (1785-1844) kanssa. Heillä oli seitsemän lasta. Salomonin vanhin Juho Erkki (s. 1807) muutti Venejärvelle, jonne perusti Nenämaan uudistilan. Juhon tytär Brita Kristiina (1787-1857) avioitui Aapo Heikinpoika Kankaan kanssa. Heistä tuli Vaattovaaran talon perustajat.

Nuorimmalla veljellä Tanelilla eli Tano Salomoninpojalla (1791-1860) oli vaimona Brita Hannuntytär Ruokovaara. He asuivat Vaattojärven kylällä. Heidän poikansa siirtyi Pellonjärvikyliin. Hän alkoi käyttää Vaattovaaraa sukunimenään.

Henrik (Henti) Salomoninpoika Niva (s. 1809) vihittiin Anna Samulintytär Kaaskon (s. 1809) kanssa ja he asuivat Nivan tilalla Hentin paikassa.

Heillä oli seitsemän lasta, joista pojatJuho Heikki Heikinpoika ja Iisak Vilhelm Heikinpoika jäivät kylään, mutta viisi tytärtä muutti pois. Juho Henrik (1837-1908), vihittiin Kaisa-Marja Hannuntytär Kallon kanssa. He asuivat Hentin tilaa ja viljelivät tynnyrinalan kokoista maapalstaansa. Hänellä oli 2 tynnyrinalaa pruukamatonta maata, jota hän on kauppakirjalla myynyt 1873. Kauppa ei kuitenkaan pitänyt. Eräs lakihuuto vuodelta 1871 kertoo Henrik Nivalta menneen Juho ja Kaisa-Marja Nivalie puolet 1/6 manttaalista. Juho Henrikin kuoleman jälkeen omaisuutta ei ollut muuta kuin asuin- ja ulkohuonerakennukset.

Heidän pojistaan Onni Viljami perusti Vienolan kruununtorpan, mutta möi sen muutaman vuoden kuluttua ja muutti Kaulirantaan. Alarik-veli hoiti isänsä hautaan ja muutti hänkin sen jälkeen Kaulirantaan. Kolmas veli muutti Konttajärvelle.

Iisak Vilhelm Hentinpoika (1848-1913) on vihitty Eeva Salomonintytär Heikin (1851-1898) kanssa. Hän teki torpan kotinsa lähelle. Hän oli Seppä-Iisko, joka teki sepäntöitä, viljeli maata ja jäi vaimonsa kuoleman jälkeen lasten yksinhuoltajaksi. Lapset Kystää lukuunottamatta muuttivat maailmalle. Isänsä kuoltua Kystä avioitui Orajärvelle ja niin jäi pajan alasinkin naapurin pojan Järvelän Eetin haltuun. Iisakin ja Eevan lapsista Elisi jäi kotikylään ja meni naimisiin naapurin pojan Arvid Kylmämaan kanssa.

Eräs merkintä perunkirjoissa kertoo, että Seppä-Iisko maksoi torpanveroa vuosittain Antti Nivalle. Se antaa aihetta olettaa, että veljekset olisivat kiinnittäneet pienet osuutensa eri rahalaitoksiin. Vuonna 1880 on heidän osuutensa rakennuksineen siirtynyt oston kautta Fredrik Fredrikinpoika Nivalie (Pasma) (1885-1916), joka oli aviossa Stina-Kaisa Joonan kanssa. Tästä tilasta tuli myöhemmin Rautio 10:2, johon palataan myöhemmin.

Salomon Juhonpoika Nivan toinen poika Mooses Salomoninpoika (1815-1870) oli 1. aviossa Stina Antintytär Kurtakon (1813-1856) kanssa. Kaikki lapset kuolivat pienenä ja vaimon kuoltua Mooses avioitui uudelleen syytinkiläisenä Elsa Greeta Lassintytär Lassilan (1834-1890) kanssa. Todennäköisesti Mooses oli luovuttanutkaiken omaisuutensas Greetan veljelle Antti Lassinpoika Lassilalle (s. 1837 Kelontekemässä), joka oli aviossa Maria Stina Uusikartanon kanssa. Tästä todisteena lakihuuto 1869, jossa Vaattojärven Niva 10 (1/2-1/6 mtl) siirtyi oston kautta Antti Lassilalle Mooses ja Elsa Nivalta.

Moosekselle ja Elsalie syntyi neljä lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Vanhin tytär Erika (1886-1923) avioitui Arvid Vaattovaaran kanssa. Poika Petteri ol iaviossa Laura Tuomaantytär Kylmämaan kanssa ja he asuivat aikanaan Aihkirovan asutustilaa.

Niva 10:1 on uuden isäntäväen aikana ja heidän jälkeensä kehittynyt seuraavasti: Vanhin poika Juho Lassinpoika Nivanja Kaisa-Marja Hietasen omistama Henrik Nivan osuus meni takauksista Kansallis-Osake Pankille, jolta Janne Juhonpoika Niva (s. 1900) osti sen takaisin 1936. Amanda Hakso (Niva) ja miehensä Eino Hakso ostivat myös Johanna Juhantytär Nivan (Vaattovaara), sekä Tyyne Iisakintytär Nivan (Vaattovaara) osuudet. Tila on jakautunut osituksissa: Lassila 10:3 Iisakki Heimeri Nivalie eli Lassilalle ja hänen jälkeensä Samuli Kylmämaalle. Eini Pellikka on ostanut tilan Samuli Kylmämaalta vuonna 1992.

Niva 10:4 Janne ja Lempi Nivalle, jotka ovat myyneet tilan kasvattipojalleen Lenna Nivalle ja hänen vaimolleen Liisa Nivalle.

Hakso 10:5 Eino ja Amanda Hakso ovat myyneet osansa pojalleen Pekalle. Samoin he ovat myyneet tai luovuttaneet Johanna Juhantyttären osuuden Emmi (Hakso) ja Erkki Joonalle. Tästä on tulluttila Peltola 10:26. Amandan eli Mandin isä Juho Niva on myynyt aikaisemmin 2 ha:n määräalan kunnalle koulun tontiksi (1 mk/neliömetri). Lohkomisessa numeroksi 10:17. Kantatilan viimeinen numero on 10:27.

Kataja 10:6 Usko ja Elli (Uusimaa) Liikamaa ovat ostaneet 1973 Iita-Kaisa Niemen (Niva) osuuden.

Kotila: 10:7 Tauno ja Taimi (Liikamaa) Pasma ostaneet Akseli Antinpojan osuuden.

Rautio 10:2. Niin kuin edellä kävi ilmi, erotettiin Nivasta Rautio omaksi tilakseen. Fredrikilie ja Stina-Kaisalie syntyi kahdeksan lasta, joista pojat Kalle, Yrjö, Aukusti ja Iisakki ovat asuneet tilalla. Yksi pojista Einari haki valtion asutustilan Ollimaasta. Samoin tyttäret Amanda ja Laura ovat asuneet tilalla. Kaisi avioitui Vaattovaaran Juhon kanssa (Arviitin Jussa).

Karttalehti vuodelta 1959 kertoo tilalla suoritetun jaon seurauksena syntyneen seuraavat tilat:

Tervahauta 10:9 tuli Kaisi Vaattovaaralle (Niva) ja hänen jälkeensä pojalleen Erkille. Jari Vaattovaara hankki Erkiltä tilasta määräalan, siitä Jarila 10:28. Erkin kuoltua tila tuli hänen veljenpojalleen Jukka Vaattovaaralle, joka on puolestaan myynyt Seppo ja Sylvi Koskenniemelle tontin Venejokivarresta Liekomukasta. Uuden tilan nimi on Huivinkulma 10:20.

Fredrik Niva l. Pasma (1855-1916) ja Stiina-Kaisa Joona (1853-1922).

Fredrik Niva l. Pasma (1855-1916) ja Stiina-Kaisa Joona (1853-1922).

Rautio 10:10 tuli Kalle ja Tyyne (Niva) Vaattovaaralle ja heidän jälkeensä Esa ja Raila (Vaattovaara) Satalle sekä Sakari Vaattovaaralle keskinäisin kaupoin. Tilasta on erotettu hautuumaalle parkkipaikka 1984 ja numero on 10:22. Raution viimeinen numero on 10:23.

Suoja 10:11 Juho Abraham Niva (Iikanp.) on ostanut yhden sisaren Emilia (Niva) Angerian osuuden, joka on jäänyt Aapija Hellin (Seppälä) Nivan perikuntaan.

Uusitalo10:12 tuli Yrjö ja Elviira Nivalle (Kyrö) ja heidän jälkeensä tila perillisten kauppojen kautta tuli Eelovi ja Valmu (Kylmämaa) Nivalle. Tilasta erotettiin v. 1975 Kauno (Eelovin veli) ja Martta (Hietanen) Nivalie kotipalsta ja Vähäjoen palsta, joista muodostui Kotila no 48.

Uusitalo on nykyisin 10:16.

Henti 10:13 tuli Iisakki Nivalie ja hänen jälkeensä pojalleen Väinö ja Lyyli (Männistö) Nivalle. Mäkelä 10:14 tuli Aukusti Nivalie ja hänen jälkeensä Simo ja Stina (Niva) Niemelle. Tilasta on erotettu Tuure ja Elsa Nivalle tontti, Kämppä 10:18.

Mäkelä on nyt 10: 19.

Mäkitalo 10:15 tuli Aulis, Sauli ja Lasse Kylmämaalle.

Hautuumaa I, 10:8 tuli Kolarin seurakunnalle. Toinen puoli hautuumaasta on Heikin tilasta no 9:1.

Kantatilojen yhteiset alueet

Yhteiset alueet Isojakolittera vuodelta 1933 no 10 tilalta kertoo:

Senaatin päätöksellä 15.10.1907 määrätyssä ja 19.6.1933 rekisteröidyssä tilusjärjestelyssä ja lisämään jaossa tilusalat muuttuneet. Manttaalin mukainen osuus edellä mainitulla senaatin päätöksellä taloille 5 ja 8-11 tässä kylässä erotettiin 423,505 ha suuruiseen yhteismetsään sekä samoille taloille erotettuihin yht. 6,393 ha:n suuruisiin mylly- ja kivenottopalstoihin. Manttaalin mukainen osuus kuvernöörin päätöksellä 3.7.1914 erotettuun 58,160 ha:n suuruiseen toiseen lisämetsään (korvausmaahan).

Erotukset tapahtuivat silloisista valtion maista. On ollut virheellinen oletus, että kivenoutopaikka olisi kylän yhteinen. Se kumoutuu tällä tiedolla. Kivenottopaikka on erotettu nimenomaan yllä mainituille tiloille. Samoin Kenttäojassa olevat myllytontit ovat yhteisiä alueita, eikä eri tiloilla ole ollut omaa myllytonttiaan, vaan myllyt ovat yhteisellä alueella. Väinö Kylmämaa kertoo, että kun tehtiin Sieppijärven-Vaattojärven välistä tietä, talot päättivät ottaa tien pohjalle ns. kasinapuiksi kivenottopaikasta pitkää salskeaa mäntyä. Silloin paikka hakattiin lähes puhtaaksi. – Niin paljon eri tavalla arvostettiin vielä silloin metsää.

Isojaon ajalta peräisin oleva Sieppijärven jakokunnan jakokuntaluettelo, joka on selvitetty 1937 kertoo, että jakokunnan vesiin ja yhteisiin alueisiin on oikeus Vaattojärven tiloilla 6, 7, 8, 9, 10ja 11. Jakokunnan vedet käsittävät vesialueita lähinnä Naamijoen vesistöalueella. Jakokunta on järjestäytynyt ja luettelon pohjalta on myös laadittu kalastuskuntaluettelo.

Aalisjärven rannalle on maalle merkitty yhteinen alue. Eräiden vaattolaisten (Kosti Heikki, Kalervo Rantala, Martti Rantapelkonen) mukaan siellä on myös Sieppijärven jakokunnalle kuuluva vesialue, jota omistavat myös Vaattojärven tilat 6, 7, 8, 9, 10 ja 11. Asia jäi kuitenkin luotettavastl selvittämättä sen vuoksi, että kunnan kiinteistörekisterissä ei ole sitä koskevaa mainintaa. Asiaan saisi varmistuksen virallisen jakotoimituksen kautta.

Hävinneitä mäkitupia

Luisan tupa

Jo ennen vuosisadan vaihdetta asuivat Loviisa (Luisa) ja Iisko Vaattovaara Heikin tilalla nykyisen Ketolan paikkeilla mäkitupalaisena. Ei tiedetä, minkä vuoksi he asuivat juuri Heikin tilalla. Tupaa kutsuttiin Loviisan mukaan Luisan tuvaksi. Iisko raivasi itse tuvan ympärille ehkä 2 hehtaarin tilukset. He pitivät aivan pientä karjaa. Aukusti Vaattovaara (Salon Aukku) oli heidän poikansa ja asui tuvassa siihen saakka, kunnes naimisiin mentyään rakensi torpan nykyisen Salon tilan paikalle.

Luisan tupa meni veloista Kolarin Pankille, josta sen osti Augusti Kylmämaa ja asui siinä itsekin. Augusti oli veloissa ja niinpä hän joskus 30-luvun alkupuolella myi tuvan Kalle ja Fiina Virtaselle. Fiina ja Augustin vaimo olivat sisaruksia. Erikoista oli, että Augusti myi tuvan maineen päivineen, vaikkei maita omistanutkaan, ne kuuluivat Heikin tilaan. Virtaset olivat ilmeisesti varoissaan oleva lapseton pariskunta. He tulivat kuitenkin petetyksi.

Luisan tuvan rakennukset paloivat saksalaisten toimesta ja Kalle Virtanen sai niistä palokorvauksen, maat hän joutui luovuttamaan oikeille omistajilleen eli Heikin tilalle. Kalle muutti muualle.

Örnin tupa

Alatalon tilalla aivan Nivan tilan rajan vieressä lähellä nykyistä Osmo Liikamaan taloa asui viime vuosisadan loppupuolelta lähtien Iikka Örn (1854-1915), joka oli Taapajärvellä asuneen Antti Örnin isän veli. Örn oli aviossa Paavolasta kotoisin olleen Liisa Tarvaisen (1852-1930) kanssa. He olivat lapseton pariskunta. He olivat solmineet avioliiton vuonna 1891, jolloin Liisa oli liian iäkäs saamaan lapsia. Tiedossa ei ole, oliko Iikka Ornillä mitään siteitä Vaattojärven kylään. Ilmeisesti hän vain tuli ja asettui tänne. Sen jälkeen mäkitupa on jälleen liittynyt Alatalon tilan osaksi.

Print Friendly, PDF & Email